Pian se ihanainen laulu kajahtaa monissa kouluissa ja muualla lasten suista. Itsekin lasten kanssa työskennelleenä olen joutunut monesti haikeasti sanomaan hyvästit hoitolapsille näin keväällä Suvivirren tahtiin. Ja silloinhan joillekin vanhemmille iskee ongelma, että miten muistaa lapsen hoitajaa tai opettajaa. Itsekin olen saanut monenmoista lahjaa, mutta yhtä lämmöllä olen muistanut niitä, jotka ei ole lahjoneet hoitajaansa. Myönnän, että eniten on lämmittänyt sydäntä ne itse tehdyt lahjat; esim, kun jouluna on saanut itse leivottu piparin sen ikuisen suklaarasian sijasta, tai ajatuksella askarteltu kortti. Itsetehtyjen lahjojen jälkeen suosittelen "häviäviä" lahjoja; esim. pihakukkia tai kynttilöitä.
Mutta itse asiaan; sukulaiseni soitti ja pyysi minua tekemään lapsensa hoitajille avainkorut. Tämä oli mielestäni kivan erilainen idea lahjasta. Joten ryhdyin hommiin. Koska tilaaja ei esittänyt suurempia toiveita, niin käytin koruihin jo omistamiani helmiä.
Eipä mene työpaikalla avaimet sekaisin, kun jokaiselle hoitajalle tuli oman värinen ja lainen koru :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti