Jo joutui armas aika...

Pian se ihanainen laulu kajahtaa monissa kouluissa ja muualla lasten suista. Itsekin lasten kanssa työskennelleenä olen joutunut monesti haikeasti sanomaan hyvästit  hoitolapsille näin keväällä Suvivirren tahtiin. Ja silloinhan joillekin vanhemmille iskee ongelma, että miten muistaa lapsen hoitajaa tai opettajaa. Itsekin olen saanut monenmoista lahjaa, mutta yhtä lämmöllä olen muistanut niitä, jotka ei ole lahjoneet hoitajaansa. Myönnän, että eniten on lämmittänyt sydäntä ne itse tehdyt lahjat; esim, kun jouluna on saanut itse leivottu piparin sen ikuisen suklaarasian sijasta, tai ajatuksella askarteltu kortti. Itsetehtyjen lahjojen jälkeen suosittelen "häviäviä" lahjoja; esim. pihakukkia tai kynttilöitä.

Mutta itse asiaan; sukulaiseni soitti ja pyysi minua tekemään lapsensa hoitajille avainkorut. Tämä oli mielestäni kivan erilainen idea lahjasta. Joten ryhdyin hommiin. Koska tilaaja ei esittänyt suurempia toiveita, niin käytin koruihin jo omistamiani helmiä.

 Eipä mene työpaikalla avaimet sekaisin, kun jokaiselle hoitajalle tuli oman värinen ja lainen koru :)

Kummipojalle

Sain uuden kummipojan. Tietenkin ylpeän tädin sormet alkoi heti syyhyämään.

Vauvahan tarvitsee myös omat conversit. Tein nämä Nalle-langasta. Ohjeen löysin täältä.

Löysin kirjastosta Ihanimmat vauvaneuleet-kirjan. Sieltä löysin ohjeen tälläisiin yksinkertaisiin ja ohuempiin tossuihin. Tossut on todella nopea tehdä :)

Langanloppujen tuho osa 3

Villasukkia on helppo tehdä, ja itseltä se sujuu samalla kun katsoo televisiota. Joten villasukkia syntyy  yli tarpeenkin, kun ei aina jaksa keksiä muuta kudottavaa. Tässä muutamat sukat, jotka on tehty jämälangoista.

Nämä sukat on tehty Seitsemän veljeksen punaisesta langasta. Sukissa on ihana pitsikuvio, ja  pitsireunus. Koska minulla on niin tiukka käsiala, niin ei kyllä ole mitkään kesäsukat, vaikka niin voisi luullakin varren lyhyydestä ja pitsirei'istä. Ohjeen sovelsin jostain lapasen ohjeesta, eli ohjeena on vaan pieni suttupaperi, jota kukaan muu ei varmaankaan ymmärrä. Tämä pitsikuvio oli todella helppo, kun sai ensimmäisen kerran tavattua ja kokeiltua.

Monessa blogissa on esitelty näitä convers-villasukkia, ja itsekin niihin hurahdin. Ohje on omasta päästä, eli hyvin perussukka. Nauhojen lisäämistä en kokenut käytännölliseksi käytön kannalta. Sukat on tehty Seitsemän veljestä-langasta .

Junasukat, ryppysukat tai miksi kukin näitä vauvan sukkia kutsuu. Ohjeen löysin täältä, mutta lyhensin varsia. Lankana olen käyttänyt vaaleanvihreää Nallea.

Tässä on ensimmäiset väärinpäin kudotut sukat. Väärinpäin kudotuissa on mielestäni paljon vähemmän reikiä kantapän kohdalla ja varpaiden kohdassa kavennukset on kauniimpia. Mallia katsoin täältä. Ohje oli ihanan selvästi kirjoitettu. Lankana käytin Novitan Isoveljeä, ja sukista tuli ihanan paksut. Jospa näistä ei kuluisi kantapää niin äkkiä puhki, ja pitäisivät paremmin kuosinsa käytössä.

Langanloppujen tuho osa 2

Miksi näistä käsityöohjekirjoista tehdään, niin houkuttelivia? Anttilan hyllystä bongasin kirjan nimeltään Patalappuja a la Carte. Kirja sisältää monenmoista ohjetta erilaisiin patalappuihin.

Sairaslomani kunniaksi päätin opetella kuviovirkkaamaan. Ja eihän se ollutkaan edes vaikeaa! Ja siinä tulee paljon vähemmän lankojen päättelemistä mitä inhoan suuresti.

Valitsin ekaksi työksi tähtikuvioisen patalapun, kun tuntuu nuo tähtikuviot olevan suuressa huudossa nyt.

 Lankana käytin kaapista löytyneitä Novitan Isoveli-langanloppuja.

Langanloppujen tuho

Kaikki, jotka harrastavat käsitöitä ja askarteluita, kärsivät varmasti samasta ongelmasta. Kaapit pursuvat monenmoisia tarvikkeita, mutta koskaan ei löydy sitä sopivaa. Aina, kun saa jotain tuhottua pois kaapista, niin sattuu kävelemään askartelukaupan ohitse ja näkee mitä ihanempia ja syötävempiä värejä, joita on pakko saada, vaikka ei aivan heti tietäiskään mitä niistä tekisi. Toinen paha kynnys on jos jossain on alennuksessa lankoja, ja lankoja tulee koko ajan mitä ihanempia värejä kauppoihin.

Olen päättänyt tarttua toimeen, ja alannut tuhoamaan askarteluvarastojani. En ole saanut joulun jälkeen ostaa yhtäkään uutta lankakerää tai korutarviketta, ja olen karttanut kaiken maailman tiimareita ja muita kyseisiä kauppoja. Aika hyvin on lupaukseni on pitänyt, ja olen hankkinut vaan pari tilauksiin tarvitsemaani korunosaa ja pari kerää Nalle-lankaa, kun sukuun syntyi kaksi pienokaista, joille sormet syyhysi päästä tekemään jotain pientä...

Projektin toinen osa onkin vaikempi. Yrittää keksiä mitä noista langanlopuista tekisi niin, että lanka ei loppuisin kesken työn. Muutaman kerran sitä on hampaita irvessä on purettu sukkaa ja laskettu, kuinka langan saisi riittämään molempiin sukkiin. Onpa projektin aikana tullut opeteltua mm. kutomaan sukka väärinpäin- varpaista kantapäähän-. Jospa vielä joskus saisin tsempattua itseni opettelemaan magic loop-tekniikan, jolla saisi molempiin sukkiin raidat samoille kohdille.

Tulen blogissa esittelemään projektin edistymistä ja tuloksia. Katsotaan kumpi voittaa; langanloput vaiko kärsimätön neuloja :)

Tervetuloa lukemaan blogiani!

Lopulta sorruin perustamaan oman blogin. Tässä kävi samalla lailla kun muumimukien kanssa, lupasin itselleni etten koskaan niitä hanki, ja nyt niitä on hyllyllinen :)
Nyt jatkossa Facebook-kaverini saavat olla rauhassa käsityö- ja askartelukuvilta ja saman aiheisilta tilapäivityksiltä. Saa nähdä millaiseksi tämä blogi muotoutuu, mutta pääasiassa sen olisi tarkoitus käsitellä niitä askartelu- ja käsityökoukoutuksia, ehkä jossain niissä näkyy myös pöllöjä :)